Superruoka

 

Superruoka (engl. superfood) on markkinointitermi, jota yleensä käytetään kuvaamaan ruokaa, joka on poikkeuksellisen ravinnetiheää. Superruoat ovat yleensä tavallisen ruoan ja lääkinnällisempien yrttien välimaastoon asettuvia, luonnonmukaisesti tuotettuja ruokia, joilla on vahva kulttuurihistoria ja poikkeuksellisen korkea sekä monipuolinen ravinnepitoisuus. Superruoka sisältää luonnon raaka-aineita, jotka ovat varastoineet itseensä mm. mineraaleja, vitamiineja ja antioksididantteja.

Superfood ei tarkoita mitään tiettyjä, "sertifikoituja ruoka-aineita", vaan markkinointitermillä viitataan yleensä poikkeuksellisen ravinnerikkaisiin ruokiin, jonka markkinoija määrittelee. Tämän johdosta toinen pitää parsakaalia tai porkkanaa superruokana, ja joku voi käyttää vaikka lenkkimakkarasta nimitystä "superruoka". Useimmat kuitenkin listaavat termin alle vain koko planeettamme ravainnerikkaimmat ruoat, joita ovat mm. spirulina, chlorella, kasviplanktoni, maca, raakakaakao, goji-marja, aloe vera, noni, emomaito ja mehiläisten siitepöly.

EU:n alueella on kiellettyä markkinoida ruokaa ilman tarkkaa ja hyväksyttyä selostusta ruuan terveysvaikutuksista.

Mikä on superruokaa?

Kaikki vihannekset ja hedelmät eivät suinkaan ole superruokaa, vaikka ne toki eineksiä terveellisempää ravintoa ovatkin. Superruoka tarkoittaa jotakin erityistä: suurta ravinnetiheyttä pienessä määrässä ruoka-ainetta. Miten superruoan tunnistaa?

1. Einekset eivät voi olla superruokaa. Superruoka on aina yksi ruoka-aine, joka on mahdollisimman luonnollisessa olomuodossaan ja mielellään sertifioitua luomua tai niin villiä, kuin mahdollista. Esimerkiksi suomalaiset mustikat ovat harvoin luomusertifioidusta metsästä, mutta ne voi silti laskea superfoodiksi, koska ne kasvat villeinä luonnossa.

2. Superruoassa ei voi olla tuoteselostetta. Superruoka on aina sitä itseään, siinä ei voi olla E-koodeja, lisäaineita tai muita ruoka-aineita.

3. Superruokia on maailman kaikilla mantereilla ja ne ovat sellaisia ruoka-aineita, joita on käytetty ravintona vuosituhansia.

4. Superruoan tunnistaa usein luontaisesta tummasta ja syvästä väristä. Tosin esimerkiksi maca-juuri on väriltään vaaleaa. Poikkeuksia siis on. Suuri osa superruoista on kuitenkin vahvan väristä ja etenkin vihanneksissa pätee sääntö: mitä tummempi väri, sen enemmän terveysvaikutteisia ainesosia.

5. Superruoasta tulee hyvä olo. Kun alat maistella superruokia, pääset nopeasti jyvälle siitä, mikä ruoka-aine sisältää paljon ravintoaineita ja mikä ei. Vaikka se hullulta kuulostaakin, ei superruokia voi syödä paljoa kerralla. Kokeilepa, kuinka paljon pystyt syömään mustikoita. Elimistö kertoo nopeasti, koska se on saanut tarpeeksi ravintoaineita, eikä ruokaa yksinkertaisesti tee mieli syödä yli tarpeen.

Kotimaista superruokaa metsistä ja pihapuutarhoista

Myös meillä Suomessa kasvaa  monia superruuan tittelin alle kelpaavia luonnon antimia. Mustaherukan lisäksi monia muita potentiaalisia superfood-raaka-aineita ovat esimerkiksi mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, ja nokkonen. Kotimaisia marjoja olisi hyvä nauttia kaksi desilitraa päivässä.

Lääketieteen näkökulmasta tämän hetken tutkituimmat superfoodit lienevät mustikka ja karpalo, mutta se ei kuitenkaan vähennä muiden mahdollisten superruoka-aineiden arvoa, niistä ei vain ole tehty vielä yhtä paljon tutkimusta.

Mustikka on tutkitusti superruokaa

Mustikassa on enemmän sairauksia torjuvia antioksidantteja kuin missään hedelmässä tai vihanneksessa ja juuri antioksidanttien määrä on syynä mustikan "superfood-vaikutuksiin". Antioksidantit suojaavat meitä erilaisilta vapailta radikaaleilta ja sitä kautta sairauksilta.

Mustikka sisältää siis monia ravintoaineita ja fytoravintoaineita sekä polyfenoleja (antosyaaneja, ellagihappoa, kversetiiniä, katekiinia). Myös salisyylihappoa, karotenoideja, kuitua, folaattia, C-vitamiinia, E-vitamiinia löytyy mustikasta. Lisäksi mustikoissa on potassiumia, magneesiumia, rautaa, riboflaviinia, niasiinia, kasviestrogeeneja ja kaiken lisäksi vain vähän kaloreita!

Mustikat alentavat sydän ja verisuonitautiriskiä  ja on jopa esitetty, että mustikat kumoaisivat monia vanheneviin aivoihin liittyviä rappeumasairauksia. Tuftsin yliopistossa Yhdysvalloissa on saatu aikaan alustavia tutkimustuloksia, joiden mukaan 2 1/2 dl mustikoita päivässä syövät ihmiset suoriutuvat motorisia taitoja vaativista tehtävistä 5-6% paremmin kuin vertailuryhmä. Tiedetään myös, että mustikat ovat vaikuttaneet positiivisesti MS-tautia sairastaviin.

Mustikat parantavat myös ulkoisesti. Ne hidastavat vanhenemisen merkkejä ihossa (mustikat silottavat esimerkiksi ryppyjä).

"Mustikka sisältää runsaasti aineita, jotka todennäköisesti ovat hyväksi ikääntyville ja näyttöpäätetyön rasittamille silmille. Eläinkokeista on saatu lupaavaa näyttöä myös siitä, että mustikka voisi helpottaa muistiongelmia eli siitä voisi olla apua myös Alzheimerin tautiin, marjatutkija Riitta Törrönen Kuopion yliopistosta kertoo".

-lähde: Mustikalla ja puolukalla mahdollisuuksia menestystuotteiksi maailmalle / Sitra