Silmät ja korvat

 

Korvatulehdukset

Välikorvatulehdus (otitis media eli otiitti) on yleisin korvasairaus, varsinkin lapsilla. Aikuisilla tavallinen korvasairaus on ulkokorvatulehdus (otitis externa), joka sekin johtuu usein infektiosta. Ulkokorva voi tulehtua varsinkin kesällä, jolloin uidaan paljon. Koska kosteus lisää taipumusta tulehdukseen, veden pääsyä korvaan tulee välttää.

Oireet

  • Lievä tai ankarampi korvasärky
  • Korvan tulehtuminen
  • Märkä erite korvasta
  • Kuulon aleneminen

Ota yhteyttä lääkäriin, jos särky on ankaraa tai jos on kuumetta ja korvasta erittyy verta tai nestettä.

Syyt

Äkillinen korvatulehdus

Äkillinen välikorvatulehdus syntyy nuhan ja hengitystietulehduksen jälkitautina. Tulehdus tukkii korvatorven, ja välikorvaonteloon kertyy eritettä, jossa bakteerit ja virukset viihtyvät. Vaikka korvakipu on tärkein välikorvatulehduksen oire, kivut voivat aiheutua limaisuuden mukanaan tuomista paineenmuutoksista.

Ulkokorvatulehdus

Ulkokorvatulehduksen aiheuttaa bakteeri, virus tai sieni. Ulkokorvatulehdus on melko yleinen uimareilla, sillä kostea korva on hyvä pieneliöiden kasvuympäristö.Tulehduksen yleisimpänä syynä on korvakäytävän ihon kuivumisesta ja ihottumasta johtuva ärsytys. Kun ärtynyttä korvaa kaivellaan tai korvakäytävä kostuu, rikkoutuneeseen ihoon saattaa päästä bakteereita ja sieniä. Korvakäytävän tulehdus voi levitä korvalehteen ja muodostaa paiseita. Kutiava korvakäytävän iho tulee punaiseksi ja turpoaa. Korvakäytävästä vuotaa eritettä, ja ihottuma voi levitä korvakäytävän suulle ja korvalehteen. Tulehduksen pahentuessa korva kipeytyy. Kun korvakäytävä tukkeutuu, kuulo huononee.

Silmätulehdus

Sidekalvotulehdus on joko virusten tai bakteerien aiheuttama tai se liittyy allergiseen tai ärsyttävän aineen aiheuttamaan rektioon. Sarveiskalvotulehduksista tavallisimpiin kuuluu sarveis- ja sidekalvon virustulehdus.

Oireet

  • Silmien ärtyminen (usein roskan tunne)
  • Punoittavat ja vetistävät silmät
  • Silmäluomen reunan tulehdus, ripsien reunassa usein rähmää.

Syyt

Sarveis- ja sidekalvotulehdus on useimmiten virusperäinen, mutta se voi olla myös bakteerin, allergisen reaktion, kemiallisesti ärsyttävän aineen tai ultraviolettivalon aiheuttama.

Silmänpohjan ikärappeuma

Silmänpohjan ikärappeuma tunnetaan myös silmämunan sisimmän kerroksen eli verkkokalvon rappeumana, jota on kahdenlaista: kuivaa ja kosteaa.

Kuivassa ikärappeumassa tarkan näön alueen soluja kuolee ja näkö huononee, mutta vaurioalue jää usein melko pieneksi. Kosteassa tyypissä verkkokalvon alle voi kehittyä uusia hiussuonia, jotka voivat tihkua verta. Kostea ikärappeumakaan ei johda välttämättä sokeuteen.

Oireet

  • Näön heikkeneminen
  • Hämäräsokeus eli kyvyttömyys nähdä hämärässä.

Syyt

Silmäsairaudet voivat johtua ongelmista, jotka vaikuttavat silmää huoltaviin valtimoihin ja laskimoihin, tai silmähermon rappeutumisesta. Ne voivat liittyä myös kohonneeseen verenpaineeseen tai diabetekseen. Usein ne ovat osa vanhenemisprosessia, joka vaikuttaa verkkokalvoon ja silmäkudoksiin.

Simänpohjan ikärappeuma on suurin pysyvän näönmenetyksen aiheuttaja ja se liittyy verkkokalvon keskialueen, makulan, vaurioon. Pitkäaikainen altistuminen esimerkiksi ultraviolettisäteilylle, tupakansavulle, ympäristösaasteille ja koville rasvoille voi lisätä vapaiden radikaalien aikaansaamia tuhoja silmän verkkokalvolla.

Kaihi

Kaihi (katarakta, ent. harmaakaihi) tarkoittaa mykiön eli silmän linssin samenemista. Kaihi on paitsi silmäsairaus myös erottamaton osa ikääntymistä. Se on niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa johtava ja kasvava mutta parannettavissa oleva heikkonäköisyyden ja sokeuden syy.

 

Riskitekijät

Kaihin tärkein riskitekijä on ikä. Silmänsisäiset tulehdukset, diabetes, kortikosteroidit – käytettiinpä niitä silmätippoina tai tabletteina – ja ionisoiva säteily voivat tunnetusti sekä aiheuttaa kaihin että nopeuttaa jo olemassa olevien mykiönsamentumien kehitystä. Myös säännöllisen tupakoinnin, ylipainon ja ultraviolettisäteilyn haitallisesta vaikutuksesta on kertynyt viime vuosina yhtäpitävää tutkimusnäyttöä. Näihin kolmeen riskitekijään voi vaikuttaa omalla terveyskäyttäytymisellään.

Toistuvasti, mutta edellisiä vaihtelevammin ilmenneitä kaihin riskitekijöitä ovat mm. aliravitsemus, sydän- ja verisuonitaudit, likitaittoisuus, ruskeasilmäisyys, glaukooma (ent. viherkaihi) ja silmänsisäinen eksfoliaatio-oireyhtymä (ns. mykiön hilseily). Myös useiden lääkeaineiden on epäilty joskus nopeuttavan kaihin kehitystä.

Väestötasolla kaihi ennustaa lisääntynyttä kuolemanvaaraa, myös silloin kun tupakoinnin, sydän- ja verisuonisairauksien ja muiden kaihia aiheuttavien tekijöiden vaikutus on otettu huomioon. Selityksen arvellaan olevan se, että kaihin kehittymistä vauhdittavat aineenvaihdunnan muutokset vaurioittavat muitakin elinjärjestelmiä.

Tukihoitojakin on saatavilla. Silmiä ja korvia voi hoitaa mm. kolloidihopeavedellä tai MSM silmä- ja korvatipoilla. Karnosiinisilmätipoista voi olla apua silmien hyvinvointiin monipuolisesti mm. kaihin ehkäisyyn, ikänäköön ja tulehduksiin, myös diabeetikoille. A-vitamiinin puutos voi aiheuttaa mm. hämäräsokeutta. B2 -vitamiinin puute aiheuttaa mm. silmien valoherkkyyttä. Muita tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita silmille ovat mm. C-, E-, B6- ja B12 -vitamiini, foolihappo, mangaani, seleeni ja sinkki.