Lapset ja äitiys

 

Raskaus, imetys ja ravintolisät

Raskautta suunnittelevalle tärkeitä toimenpiteitä, joista tulee huolehtia jo hyvissä ajoin ennen raskauden alkamista, ovat mm. kehon puhdistus sekä happo-emästasapainon korjaaminen.

Hyvän bakteerikannan turvaaminen elimistössä prebioottien ja probioottien avulla on tärkeää sekä äidin että kohdussa kasvunsa aloittavan ihmistaimen kannalta.

Hedelmällisyyttä voivat lisätä mm. sinkki ja maca-jauhe. Maca-jauhetta ei kuitenkaan pitäisi enää raskausaikana käyttää, sillä se vaikuttaa hormonitoimintaan. Hyvissä ajoin ennen raskautta tulisi aloittaa foolihappolisän nauttiminen.

Äidin vatsassa kasvava uuden ihmisen alku tarvitsee paljon rakennusaineita kehityksensä tueksi. Raskauden aikana tarpeellisista ravintolisistä julkaistaan jatkuvasti uusia tutkimuksia.

Raskausajan ravintolisät ehkäisevät monia ongelmia

Ravintolisien merkitys odottavan äidin ja lapsen hyvinvoinnin kannalta on erittäin suuri. Ravinnosta on vaikea saada kaikkia tärkeitä suojaravinteita riittävästi sekä äidin että lapsen tarpeiden täyttämiseksi.

Raskauden aikana otetut ravintolisät voivat ehkäistä mm. raskausmyrkytystä ja -diabetesta, keskenmenoja sekä odottavan äidin masennusta. Näiden osalta oleellisia ovat antioksidantit (erityisesti ubikinoni), E-EPA ja mm. C-, D-, ja E-vitamiinit.

Rauta, sinkki, kalsium ja magnesium ovat tärkeitä hivenaineita, joiden pitoisuuksia kehossa raskaus kuluttaa erityisesti. Näitä kannattaakin ottaa raskauden aikana.

Sikiön aivojen, hermoston, luuston ja silmien normaalin kehityksen varmistamisessa ravintolisillä on tärkeä rooli. Sikiön keskushermostoputken kehityshäiriöiden yksi ehkäisevä tekijä on todettu olevan riittävä foolihapon saanti erityisesti raskauden alkumetreillä.

Ravintolisät voivat myös vähentää sekä äidin että lapsen riskiä sairastua myöhemmin elämässään erilaisiin kroonisiin tauteihin, kuten esim. diabetekseen.

Ravintolisät tarpeen myös imetysaikana

Ravintolisien tarve säilyy myös läpi koko imetysajan. Niitä ottamalla äiti voi varmistaa, että lapsi saa tärkeitä suojaravinteita kasvunsa ja kehityksensä tueksi rintamaidosta ja että äidin omat suojaravinnevarastot pysyvät riittävinä.

Imetysaikana äidille saattaa puhjeta synnytyksen jälkeinen masennus. Hormonitoiminta on pitkään synnytyksen jälkeenkin myllerryksessä ja esimerkiksi serotoniiniaineenvaihdunta hakee tasapainoa. Univaje, synnytyksestä toipuminen ja uuteen elämänvaiheeseen sopeutuminen tuovat oman mausteensa myös äidin mielialaan.

Mielialan tasapainottamiseenkin apua voi saada ravintolisistä. Esimerkiksi E-EPA, helokkiöljy sekä D- ja E-vitamiini tasaavat hormonitoimintaa ja kohottavat mielialaa.

Sarviapila puolestaan lisää maidontuotantoa.

Ravintolisät tukevat lapsen kasvua ja kehitystä

Kun imetys pikkuhiljaa jää taakse ja lapsi syö enemmän kiinteitä ruokia, myös lapsen ravintolisien tarvetta kannattaa miettiä monipuolisen ruokavalion tukena.

D-vitamiinilisää suositellaan jo kahden viikon ikäisestä eteenpäin kaikille vauvoille. D3-vitamiinia sisältävä vitamiinivalmiste imeytyy tutkimusten mukaan parhaiten. Kannattaa valita mahdollisimman hellävarainen valmiste, jottei vauvan elimistö rasitu tarpeettomasti vitamiinilisästä - näin vältytään myös mahdollisilta vatsanpuruilta.

Isommille lapsille voi olla paikallaan antaa kivennäisaine- ja vitamiinilisää, joka sisältää hyvänmakuisessa muodossa kaikki lapselle tarpeelliset ravintoaineet.

Myös lapselle tärkeitä ravintolisiä ovat esim. maitohappobakteerit ja E-EPA.