Omega-3-rasvahapot

 

Omega-3-rasvahapot ovat tosi tärkeitä aivoille, hyvälle näkökyvylle, ihon ja hermoston terveydelle, immuniteetille, sydämelle ja verenkierrolle sekä positiiviselle mielialalle.

Omega-3-rasvahapot pähkinänkuoressa

Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita ihminen ei itse kykene valmistamaan elimistössään ja joita on saatava ravinnosta. Omega-3-rasvahappoja saadaan paitsi kalaöljyistä, myös useista kasvikunnan tuotteista (pellavaöljy, rypsiöljy, soija ja saksanpähkinät).

Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat:

    * Dokosaheksaeenihappo, DHA
    * Eikosapentaeenihappo, EPA
    * Alfalinoleenihappo, ALA

Suurin osa saamistamme omega-3-rasvoista on alfalinoleenihappoa ja kalan pitkäketjuisten rasvahappojen osuus on arviolta vajaa viidennes.

Omega-kolmoset ja sydän

Amerikan Sydänjärjestö ja Maailman terveysjärjestö suosittelevat, että ihmiset varmistaisivat omega-3-rasvahappojen saantinsa. Ne nimittäin saattavat suojata sydän- ja verisuonitaudeilta.

Tiedetään, että esim. japanilaisilla ja eskimoilla, jotka ruokavaliossaan saavat runsaasti kalaa ja sitä kautta omega-3-rasvahappoja, sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on huomattavan paljon pienempää kuin monissa muissa väestöissä.

Tiedetään myöskin, että sydäninfarktin jälkeen uusien infarktien esiintyvyys ja näihin kuolleisuus vähenee, jos nautitaan omega-3-valmisteita. Tutkimusten mukaan merenelävien omega-3-rasvahapot näyttävät ehkäisevän myös sydänperäistä äkkikuolemaa.

Näitten sydänperäisten äkkikuolemien suojavaikutus ilmeisesti johtuu siitä, että omega-3-rasvahapoilla on jollain tavalla edullinen vaikutus sydämen rytmin säätelyyn eli ne ehkäisevät rytmihäiriöitä. Toisaalta on myös viitteitä siitä, että omega-3-rasvahapot voisivat vaikuttaa verenpainetta alentavasti ja tämä voisi olla yksi selittävä tekijä myös.

Omega-kolmoset ja muisti

Omega-kolmoset on yhdistetty myös aivojen terveyteen. Aivoissa on runsaasti omega-3-rasvahappoja, ja toisaalta tiedetään myös, että tiettyihin aivotoimintojen häiriöihin on liitetty niiden puutostila.

Omega-3-rasvahapot toimivat tärkeinä solukalvojen komponentteina ja ylläpitävät solun tärkeitä toimintoja. Ilmeisesti omega-3-rasvahapoilla on myös suora vaikutus välittäjäaineisiin, joilla on tärkeä tehtävä viestinviejinä aivon toiminnassa. Ja ihan viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että omega-3-rasvahapot vaikuttavat ihan suoraan geenitoimintaan aivoissa. Eli omega-3-rasvahapot ovat hyvin monilla toimintatasoilla ja säätelymekanismeilla aivojen toiminnassa mukana.

Useammat viimeaikaiset tutkimukset ovat puhuneet sen puolesta, että omega-kolmoset voisivat ehkäistä Alzheimerin tautia ja dementiaa. Tutkimusnäyttö ei ole vahvaa, mutta teoriassa tämäkin olisi mahdollista.
Yksi asia, millä tavalla omega-3-rasvahapot voisivat vaikuttaa nimenomaan tähän Alzheimerinkin tautiin, sen esiintyvyyteen ja kehittymiseen, on se, että näillä rasvahapoilla tiedetään olevan anti-inflammatorinen eli tulehduksellisia tiloja vaimentava vaikutus ja toisaalta tiedetään, että tällaiset tulehdukselliset reaktiot edesauttavat Alzheimerin taudin kehittymistä.

Omega-kolmoset ja koulumenestys

Erään englantilaistutkimuksen mukaan omega-3-rasvahappolisällä voidaan parantaa lasten koulumenestystä, tarkkaavaisuutta sekä kirjoitus- ja lukutaitoa.

Omega-kolmoset ja mieliala

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapot voisivat vaikuttaa myös mielialaan. Vähäinen omega-kolmosten saanti saattaisi lisätä alttiutta aggressiiviseen käytökseen ja toisaalta riittävä saanti voisi vaikuttaa aivojen rasvahappotasapainoa tervehdyttävästi ja lievittää masennusta.

Viime aikoina on julkaistu useita tutkimuksia omega-kolmosten vaikutuksista mielenterveyshäiriöissä. Tulokset ovat olleet hyviä stressissä, masennuksessa, kroonisessa väsymyksessä ja jopa skitsofreniassa. Skitsofrenian hoidossa omega-3-rasvahappojen käytöstä on saatu hyviä kokemuksia varsinaista hoitoa tukevana terapiamuotona.

Omega-kolmoset ja iho

On uutisoitu, että omega-3-rasvahapot voisivat suojata sisäisesti auringolta, estää UV-säteilyn aiheuttamia ihovaurioita ja tätä kautta ehkäistä jopa ihosyöpää.

Tähän asiaan liittyvät, ihmisillä tehdyt, tutkimukset ovat vielä melko vähäisiä. Koe-eläintutkimuksesta tiedetään hyvin, että omega-3-rasvahappojen saanti suojaa UV-valon aiheuttamalta ihosyövältä.

Eräiden tutkimusten mukaan on myös mahdollista, että omega-3-rasvahappojen säännöllinen käyttö voisi auttaa aknepotilaita suuresti. Selityksenä pidetään sitä, että kun akne myöskin on tulehduksellinen tila tai siihen liittyy tulehdusreaktioita, niin omega-3-rasvahapot saavat aikaan tämän edullisen vaikutuksen hillitsemällä näitä tulehdusreaktioita.

Omega-kolmoset ja silmät

Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että runsas omega-3 -rasvahappojen saanti saattaa ehkäistä verkkokalvon keskiosan rappeutumisen syntyä. Ikääntymiseen liittyvä verkkokalvon keskiosan rappeutuminen on yleisin pysyvään sokeuteen johtava sairaus.

Aivan samalla tavalla kuin aivoissa omega-3-rasvahapot ovat hyvin tärkeä osa verkkokalvon solukalvojen rakenteita ja ja ne ovat olennainen osa näkemisprosessia, näön fysiologiaa. Eli jos on omega-3-rasvahapoista tuntuva puutos, niin se saattaa vaikuttaa tähän näkemisprosessiin. Tämä on pohja sille, miksi näitä aineita tarvitaan ja niillä voidaan vaikuttaa myös verkkokalvon rappeutumasairauteen.

Omega-kolmoset ja immuniteetti

Tutkimusnäyttöä kalaöljyvalmisteiden hyödyistä on saatu myös autoimmuunisairauksissa kuten reumapotilailla. Joka tapauksessa omega-3-rasvahapot ovat hyväksi elimistön immuunijärjestelmälle.
Mekanismejakin on selvitetty ja uskotaan, että vaikutukset immuniteettiin välittyvät tiettyjen välittäjäaineiden kautta. Eli kun ravinnosta saadaan riittävästi, runsaasti omega-3-rasvahappoja, niin tiettyjen immunologisten reaktioiden välittäjäaineiden määrät laskevat ja silloin myöskin immuunireaktio vaimenee.

Myös toiseen tärkeään veren rasva-arvoon eli triglyserideihin omegoilla on suotuisa vaikutus eli triglyseriditasot laskevat omega-3-rasvahappojen vaikutuksesta.

Kasvi- ja kalaöljyjen omega-3:n erot

Suomessa ja Ruotsissa markkinoidaan harhaanjohtavasti rypsiöljyä hyvänä omega-3-lähteenä. Tosiasiassa, ollakseen biologisesti tehokasta rypsiöljyn omega-3 eli ALA on ensin muututtava maksassa EPA-, DPA- ja DHA-rasvahapoiksi. Maksa kykenee muuntamaan ALA:sta vain 5–10 % EPAksi, mutta ei juuri ollenkaan DHA:ksi, osoittaa New Yorkin Cornell-yliopiston tutkimus. Tulokset vahvistavat muualla julkaistuja havaintoja.

Tutkimusta johti ravitsemustieteen professori Tom Brenna (Cornell-yliopisto, New York). Tulosten mukaan kasviöljyn omega-3 eli alfalinoleenihappo ALA muuntuu elimistössä vain vähäisessä määrin ensin EPAksi ja siitä edelleen olemattomasti DHA:ksi.

"Tästä syystä ALA ei vastaa terveysvaikutuksiltaan kalaöljystä suoraan saatavia EPAa ja DHA:ta", sanoo professori Brenna. “Kaikilla eri omega-3-rasvahapoilla on erilaisia ravitsemuksellisia vaikutuksia elimistössä. Merelliset omega-3:t ovat tehokkaampia kuin kasvinsiemenöljyn omega-3:t, jotka eivät yksinkertaisesti voi korvata merellisten rasvahappojen toimintoja”, hän lisää. Joidenkin tutkimusten mukaan naiset ja etenkin raskaana olevat naiset kykenevät miehiä paremmin muuntamaan ALAa EPAksi ja DHA:ksi, Brenna huomauttaa.

Suomalainen saa keskimäärin vain 20 % omega-3-rasvahapoistaan kalasta ja 80 % kasviöljyistä. Kalaöljyn käyttöä tulisi lisätä tuntuvasti.