Allergia ja astma

 

Allergia on elimistön yliherkkyysreaktio. Noin 1,5 miljoonalla suomalaisella on perimässään taipumus allergiaan ja osalla heistä allergia puhkeaa sairauden asteelle.

Useat allergiat kulkevat käsi kädessä. Aluksi saattaa ilmetä lapsena ihottumaa. Myöhemmin tilanne muuttuu esimerkiksi siten, että alkaa ilmetä ärsytysyskää, hengitysoireita ja astmaa. Muina allergisina oireina saattaa esiintyä heinänuhaa, kutinaa, näppylöitä, väsymystä, huimausta, korkeaa
verenpainetta, päänsärkyä, mahahaavoja, rytmihäiriöitä tai hermostuneisuutta.

Allergiset reaktiot voivat ilmetä heti, kun allergikko joutuu kosketuksiin allergeenin eli allergiaa aiheuttavan aineen kanssa tai vasta useiden tuntien viiveellä.

Oireet

  • Hengitysvaikeudet, hengityksen vinkuminen (astma), yskiminen 
  • Ekseema (ihottuma), kutina, nokkosihottuma
  • Nenän vuotaminen, tukkoisuus, aivastelu
  • Sidekalvontulehdus: silmät ovat punaiset, vetistävät ja kutisevat
  • Ripuli, vatsakipu ja pahoinvointi (ruoka-aineallergia)
  • Henkilö saattaa olla jollekin aineelle niin allerginen, että se laukaisee anafylaksian. Reaktio on hengenvaarallinen: huulten, kielen ja nielun turpoaminen voi tukkia hengitystiet ja henkilö menettää tajuntansa. Anafylaksian voi aiheuttaa esimerkiksi hyönteisen pisto, kala tai pähkinät.

Nykykäsitysten mukaan allergioiden lisääntyminen johtuisi ainakin osittain lapsena tapahtuvista suolistoflooran muutoksista.

Astma on hengitysteiden krooninen häiriötila. Sen oireita ovat hengenahdistus, yskä ja erityisesti uloshengityksen vaikeutuminen ja siitä johtuva ns. vinkuva hengitys. Oireet saattavat olla seurausta mistä tahansa fyysisestä, psyykkisestä tai henkisestä rasituksesta.

Esimerkiksi stressi voi kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa, jolloin sen hormonit saattavat muuttaa keuhkorakkuloiden pintarakenteita siten, että happimolekyylit eivät pysty siirtymään luonnollisella tavalla verenkiertoon. Näin esimerkiksi hormonitoimintoja tasapainottamalla saatetaan vaikuttaa astman oireisiin.

Astman on todettu olevan ns. yleistyvä sairaus. Suomalaisista astmaa sairastaa jo noin 200000 ihmistä, joista yli puolet käyttävät säännöllisesti astmalääkkeitä.

Astman oireiden luonnomukainen tukihoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, jotta voitaisiin ehkäistä oireiden paheneminen.

Astman riskitekijöinä pidetään yleisesti allergista perimää, allergista nuhaa sekä kuivaa, kutiavaa ihottumaa. Astmapotilas sairastaa usein samanaikaisesti myös kuivaa atooppista ihottumaa ja/tai allergista nuhaa.

Haitallisia leukotrieeni-yhdisteitä elimistössä

Allergisen ja astmaattisen ihmisen elimistö tuottaa haitallisia leukotrieeni-yhdisteitä. Niiden vaikutusmekanismeja alettiin ymmärtää paremmin vasta 1980-luvulla ja sittemmin niiden olennaista merkitystä on alettu ymmärtää astmassa, allergisessa nuhassa ja atooppisessa ihottumassa.

Ihminen tuottaa elimistössään näitä haitallisia leukotrieenejä arakidonihaposta erään 5-LO -entsyymin avulla (5-lipoksigenaasi-entsyymi). Nykyisin tunnetaan aineita, joilla tämän 5-LO:n aktiivisuutta voidaan estää ja samalla hillitä elimistön leukotrieeni -yhdisteiden syntyä.

Luontaistuotteet allergioiden ja astman hoidon tukena

5-LO:n luonnollisia estäjiä ovat mm. helokkiöljy, kalaöljy ja antioksidantit. Siksi niiden käyttö usein ehkäisee ja lievittää allergian oireita. Kversetiini on luonnon oma antihistamiini.

Immuunipuolustusta tukevat vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä. Myös pre- ja probiootit tukevat immuunipuolustusta hoitamalla suolistoa ja vatsaa.

Tohtori Hulda Clarkin tutkimusten mukaan monet allergiat johtuvat parasiiteista eli loisista. Kehon puhdistus yrteillä on hyvää tukihoitoa allergioissa ja astmassa.

Muut hoitotoimet

  • Vältä kontakteja tunnettuihin allergeeneihin.
  • Kiinnitä huomiota ruokavalioon: esim. maito, tomaatit, suklaa ja kananmunat ovat yleisiä ruoka-aineallergioiden aiheuttajia. Myös esim. kala, äyriäiset ja pähkinät voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.
  • Keskustele lääkärisi kanssa testeistä, jolla allergeeneja voitaisiin tunnistaa.