Aivot ja muisti

 

Yksi ikääntymiseen liittyvistä yleisimmistä muutoksista on muistin heikentyminen ja esimerkiksi erilaiset muistisairaudet. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu viime vuosina, että muistin heikkenemistä voidaan ehkäistä ja muistia voidaan mahdollisesti jopa parantaa.

Muisti muodostuu miljoonien hermosolujen eli neuronien toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Neuronit ottavat vastaan aistiärsykkeitä ja välittävät ne aivoihin. Muistia on kahdenlaista: lyhytkestoinen muisti tallentaa käytännön informaatiota (esimerkiksi sovitun tapaamisajan), kun taas pitkäkestoiseen muistiin varastoituu menneitä tapahtumia. Kummankin muistityypin häiriöt aiheuttavat erilaisia seurauksia.

Kun muisti pettää, syntyy yleensä hankaluuksia. Erilaiset muistipulmat tulee kuitenkin erottaa toisistaan. Aina ei ole kysymys vakavasta sairaudesta, sillä joskus muistamattomuuden syynä voi olla kiire, stressi tai huonosti nukuttu yö. Myös ikääntyminen vaikuttaa muistin toimintoihin. Tutkimuksin ja testein erilaiset muistihäiriöt voidaan erottaa toisistaan: jotkut ovat ohimeneviä, toiset voidaan hoitaa, joskus on kysymys pysyvästä jälkitilasta ja joskus etenevästä muistisairaudesta.

 

Oireet

  • Lyhytmuistin menetys: kyvyttömyys muistaa viimeaikaisia tapahtumia; pitkäjänteisyyden puute; syrjäänvetäytyvyys; katkonainen unirytmi 
  • Pitkäaikaismuistin menetys: ajan- ja paikantajun hämärtyminen; vaikeus tunnistaa muita ihmisiä tai menneitä tapahtumia; masennus

 

Jos muistamattomuus vaivaa, tarkista

  • kärsitkö univajeesta
  • kuorsaatko tai onko sinulla öisin hengityskatkoksia
  • onko kilpirauhasesi toiminta tutkittu
  • toimivatko sosiaaliset suhteesi
  • pärjäätkö kumppanisi kanssa
  • oletko vielä innostunut työstäsi
  • millaisia harrastuksia sinulla on
  • vaivaako sinua piilomasennus
  • oletko huolestunut mielialastasi
  • ovatko seuraavat riskitekijät kunnossa: korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, aivoverenkierron häiriöt
  • ovatko veren B12-vitamiinin, foolihapon ja veriplasman homokysteiinipitoisuudet normaalit

 

Syyt

Vanheneminen on yksi monista tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa muistihäiriöitä. Muita tekijöitä ovat: stressi, jotkin lääkeaineet (esim. masennuslääkkeet), kohonnut verenpaine, kilpirauhasen vajaatoiminta, alkoholismi, unenpuute, B1- ja B12-vitamiinin puutos, epilepsia, aivotärähdys, infarkti ja pään vamma.

 


Terveellinen, monipuolinen ruoka yhdessä ravintolisien kanssa, säännöllinen ulkoilu ja liikunta sekä henkisen vireyden ylläpitäminen esimerkiksi mielekkäiden harrastusten myötä ovat kaikki tärkeitä aseita taistelussa muistin heikkenemistä vastaan.

Ikääntyvän on tärkeää huolehtia aivojen verenkierron sujuvuudesta, rasvahappotasapainosta ja mm. antioksidanttien riittävästä saannista.

 

Asetyyli-L-karnitiini on "superkarnitiini", joka parantaa energiatasoa sekä saattaa hidastaa vanhenemista. Sitä on käytetty myös mm. muistin heikkenemiseen yhdessä pantoteenihapon kanssa ja tarkkaavaisuuden lisäämiseen sekä depression torjuntaan.

Asetyyli-L-karnitiini on aminohappo karnitiinin erityismuoto. Yksi sen tehtävistä on kuljettaa rasvahappoja solun energiaa tuottavaan osaan, jotta rasvat voivat hapettua energiaksi. Asetyyli-L-karnitiini on vesiliukoinen ja läpäisee helposti solujen seinämät. Se pääsee siten sellaisiin kehon osiin, joihin L-karnitiini ei pääse.

Sitä ei ole mielletty välttämättömäksi ravintoaineeksi, koska elimistö pystyy tuottamaan karnitiinia tarvitsemansa määrän. Siitä huolimatta karnitiinilisä saattaa parantaa tiettyjen kudosten energiantuotantoa. Asetyyli-L-karnitiinitasot alkavat laskea 40 ikävuoden jälkeen.

Asetyyli-L-karnitiini on myös osallisena tärkeän aivojen välittäjäaineen, asetyylikoliinin, tuotannossa ja se pystyy myös luovuttamaan asetyyliryhmänsä lukuisiin muihin biokemiallisiin reaktioihin. Tästä johtuen monissa tutkimuksissa on havaittu aivojen toiminnan lisääntymistä.

Elimistö hyötyy asetyyli-L-karnitiinista lukuisin eri tavoin.Yksi suurimmista hyötyjistä on muisti. Tutkimuksissa on osoitettu asetyyli-L-karnitiinin auttavan lisäämään ajatustoimintaa ja parantamaan muistia. Lukuisat tutkimukset ovat todistaneet Asetyyli-L-karnitiinin hyödyistä myös Alzheimerin taudin ja dementian hoidossa.

 Kaikki L-karnitiinin muodot vaikuttavat turvallisilta. Siitä huolimatta henkilöt, joilla on kilpirauhasen vajaatoimintaa, tai arvot ovat rajamailla, tulisi välttää karnitiinilisän käyttöä, sillä se saattaa heikentää kilpirauhashormonin toimintaa. Myös dialyysihoitoa saavien tulisi konsultoida hoitavaa lääkäriä ennen karnitiinilisän ottamista.

Alfalipoiinihappo on vahva antioksidantti, jota esiintyy luontaisesti ruuassa, kuten pinaatissa, parsakaalissa, naudanlihassa, hiivassa sekä elimissä, kuten munuaisissa ja sydämessä. Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen, mikä mahdollistaa sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaanlukien. Alfalipoiinihappo voi toimia antioksidanttina, joka kykenee käyttämään uudelleen muita antioksidantteja, kuten C- ja E-vitamiinia sekä koentsyyminä osallistuen energiantuotantoon. Antioksidanttiroolin lisäksi alfalipoiinihappo nostaa myös hermoston toiminnan kannalta kriittisen glutationin tasoja.

Alfalipoiinihaposta on hyötyä ikääntyvien aivotoiminnan säilyttämisessä. Lisäksi se voi parantaa pitkäaikaismuistia sairauksissa, kuten Alzheimerin tauti. Alfalipoiinihappo auttaa myös suojelemaan aivosoluja aivoinfarktin jälkeen. Antioksidanttisen vaikutuksensa ansiosta alfalipoiiinihappo voi myös auttaa kehoa suojelemaan syövältä.Tästä on  lukuisia tutkimuksia meneillään. Alfalipoiinihappo estää haitallisten toksiinien (saasteet, kemikaalit, alkoholi, säilöntäaineet) imeytymistä verenkiertoon ja minimoi siten niiden haittavaikutukset.Alfalipoiinihapolla on tutkitusti todettu olevan myös lukuisia muita hyödyllisiä vaikutuksia, kuten ikääntymisen hidastaminen.

Saantisuosituksia noudattamalla alfalipoiinihapon käytöllä ei ole havaittu haitallisia sivuvaikutuksia. Haittavaikutukset ilmenevät vasta korkeilla pitoisuuksilla. Näitä voivat olla vatsavaivat, pahoinvointi, ripuli, ilmavaivat tms. Massiivinen yliannostus voi johtaa verensokerin laskuun.

Vaikka alfalipoiinihappo onkin luonnollinen ravintolisä, on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota sitä käyttäessään. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina,  kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.

Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.

Muita hyviä ravintolisiä ovat mm. Bacopa monnieri, ginseng ja ashwagandha sekä Ecolomega.